Luku 2. Kuunteleminen
< E s i t t e l y >
Tarkistetaan Penan tilanne. Hän siis seisoo ruokakaupan einestiskin edessä, miettien viikonlopun ateriavalintoja, kun hän kuulee viereltään ilahtuneen naisen äänen:
”Hei Pena, eipä olekaan törmätty pitkään aikaan. Kiva nähdä!”
Nyt Pena osaa jo olla päästämättä sisäistä dialogiaan ihan valloilleen. Hän katsoo entistä työkaveriaan Tainaa, tervehtii hymyillen ja koittaa kuumeisesti keksiä, mitä vastaisi.
Autetaan häntä hieman. Harjoituksessa 1 c) etsit vinkkejä, joita Tainan sanoissa oli. Nyt Pena voisi siis sanoa esimerkiksi:
1) ”Joo, pitkään aikaan ei olla nähty. Oletko edelleen töissä samassa paikassa?”
Vinkki: ”pitkään aikaan” – tässä on välissä siis ehtinyt ehkä tapahtua jotain, mistä voisi jutella.
2) ”No älä muuta sano. Miten sinä tässä kaupassa olet ostoksilla, oletko muuttanut näille kulmille?”
Vinkki: ”törmätty” – he eivät siis yleensä tapaa ainakaan tässä kaupassa.
3) ”Nii-in, kiva nähdä sinuakin. Mitä kuuluu?”
Vinkki: ”kiva nähdä” – vaikka Taina ei sitä hurjan henkilökohtaisesti tarkoittaisikaan, siihen voi silti aina vastata kohteliaasti ja kysyä lisää kuulumisia.
Huomasitko, että kaikissa vaihtoehdoissa Pena myös esitti kysymyksen. Sillä tavoin Taina voi huomata, että Pena haluaa mielellään jatkaa keskustelua ja on kiinnostunut Tainan asioista. Ja mitä tehdään kysymysten jälkeen? Kuunnellaan, mitä toinen vastaa.
Kaikki haluavat huomiota. Huomio ei tarkoita vain suuren joukon keskipisteenä oloa. Toisen ihmisen kanssa keskustellessasi haluat varmasti, että tämä tosiaan kuuntelee ja pyrkii ymmärtämään, mitä haluat sanoa. Et varmaankaan haluaisi, että keskustelukumppanisi kuuntelee lähinnä jotakin vuoropuhelua oman päänsä sisällä. Joten usko pois, sinunkin keskustelukumppanisi arvostavat kovasti sitä, jos oikeasti kuuntelet, mitä he haluavat sinulle kertoa. Etkä omaa sisäistä dialogiasi.
Kielteisen sisäisen dialogin nujertamiseen on eräs todella tehokas keino. Se on huomion suuntaaminen toisaalle. Olet ehkä huomannut sen käydessäsi kuntosalilla harjoittelemassa antaumuksella, tehdessäsi rentouttavia puutarhatöitä tai pelatessasi keskittyneesti tietokonepeliä. Samalla tavoin voit suunnata huomiosi toiseen ihmiseen ja siihen, mitä hän haluaa sinulle kertoa.
Kun aloitat toisen kanssa pienen juttutuokion, on tärkeää muistaa, että et tarvitse pitkää ja syvällistä keskustelua. Et ole hakemassa mitään muuta kuin paria vaihdettua lausetta. Sisäisen vuoropuhelun äänellä ei siis ole asiaa arvostella sinua oikeastaan mistään.
Mistä sitten juttelisit? Pääasia on haluta jotain myönteistä ja kevyttä. Haluat välittää toiselle jonkin myönteisen viestin ja kuunnella sitten, miten toinen reagoi. Älä päätä etukäteen mitään tiettyä aihetta. Reagoi rohkeasti tilanteessa, jos kassajonossa lähellesi sattuu mukavantuntuinen ihminen. Juttele mistä vain mieleesi tulevasta tai huomaamastasi seikasta. Iltapäivälehden otsikosta vaikka. Ihmiset kyllä vaistoavat, jos toisella ei ole mitään hassuja taka-ajatuksia pientä juttuhetkeä varten. He antavat puheessaan vinkkejä, jos haluavat keskustelun jatkuvan, aivan kuten Taina vihjaisi Penalle. Kuuntele vihjeitä.
On mahdollista, että lähestymäsi henkilö sattuukin olemaan kiireinen tai hänellä voi olla vatsa kipeä tai muuten huono päivä. Jos hän ei olekaan ystävällinen sinulle, älä ota sitä henkilökohtaisesti. Et halunnutkaan muuta kuin vaihtaa muutaman sanan. Mitään tärkeää ei siis ole menetetty. Sitä paitsi, ehkä hänen oma sisäinen dialoginsa esti häntä olemasta sinulle niin miellyttävä kuin hän olisi halunnut. Olet todennäköisesti itse torjunut huomaamattasi satoja samanlaisia lähestymistarjouksia.
Unohda vatsaansa tai kiirettään poteva henkilö ja siirry heti eteenpäin, seuraavaan tilanteeseen. Niitä tulee jatkuvana virtana, kunhan et vain anna huomiotasi mielesi tarjoamille kielteisille ajatuksille. Nujerra ne, ja kuuntele taas seuraavaa mukavanoloista ihmistä.
Omista yksi arkipäiväsi siihen, että annat elämäsi ihmisille täyden huomiosi. Kuuntele, mitä he todella sanovat. Ei pelkkiä sanoja, vaan tunnetta niiden takana. Tunnistat sen kyllä. Työkaverille, joka tulee pyytämään apua tai kommenttia. (Oli miten raivostuttava tyyppi tahansa.) Lapselle, joka kysyy, miksi kuu on välillä pyöreä.
Tämän harjoituksen puitteissa sinun ei tarvitse vastata mitenkään erityisesti. Riittää, kun vain kuuntelet ja kiinnität huomiota siihen, mitä uutta opit elämäsi ihmisistä ja siitä, mitä he haluavat ilmaista (tai pyrkivät olemaan ilmaisematta).
Kirjoita illalla muutamia huomioitasi ylös:
< M e n e j a p u h u >
Tilanne: Jonotus kirjastossa, ruokakaupassa, Alkon kassajonossa, bussipysäkillä, missä vain, oman valintasi mukaan. Sano jotain myönteistä edelläsi tai takanasi jonottavalle henkilölle ja kuuntele, mitä hän vastaa.
Valitse joku ystävällisen oloinen, helposti lähestyttävä henkilö. Tunnistat hänet kyllä, kun muistat vain pysyä arkielämässäsi valmistautuneena. Se on todennäköisesti ihminen, johon on helppo saada katsekontakti, ja jonka olemus vaikuttaa avoimelta.
Kiinnitä erityisesti huomiota:
Sisäisen dialogisi huomiotta jättäminen ja huomion siirtäminen toiseen henkilöön.
Muistilista:
- Riittää kun sanot aluksi yhden myönteisen lauseen ja kuuntelet, mitä siihen vastataan
- Älä yritä liikaa – kukaan ei seiso takanasi arvostelemassa sinua
- Älä antaudu sisäiselle dialogillesi.
- Kuuntele erityisen tarkasti toisen vastauksesta sopivia aiheita keskustelun jatkamiseen.
Hauskuus:
